Skip to main content

Tässä blogisarjassa esittelemme kokemuskumppaneitamme. Kysyimme heiltä mm. näkemyksiä lastensuojeluasiakkuuteen johtaneista syistä, mikä asiakkuudessa toimi ja mikä taas ei ja minkä lastensuojelussa tulisi muuttua. Kysyimme myös miksi he ovat lähteneet kokemuskumppanikoulutukseen ja mitä he ovat oppineet toimiessaan kokemuskumppaneina.  Tekstit on koostettu haastattelujen pohjalta. 

 

Moi, olen Hannele, viiden jo täysi-ikäisen lapsen äiti. Mikäli olisin eläin, olisin susi. Se tulee ensimmäisenä mieleen, koska susi symboloi sitkeyttä ja  suojelee poikasiaan. Lisäksi näen sudella symbolisesti suuren henkisen merkityksen, joka liittyy elämäni yhteen tärkeään voimavaraan, meditointiin ja useisiin muihinkin siihen liittyviin asioihin.

Perheessäni lastensuojeluasiakkuuteen johtaneita syitä oli monia. Suurin syy oli varmasti lasten sairaudet, jotka aiheuttivat niin paljon huolta ja veivät voimavaroja, etten olisi selvinnyt ilman, että hain ja sain tukea sekä apua lastensuojelusta. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syy, meillä oli muitakin perhe-elämän, sekä koulunkäyntiin liittyviä haasteita. Oman perheeni kohdalla voin ajatella, että lastensuojelun suhteen meillä on ollut äärettömän hyvä tuuri. Kaikkien vuosien aikana negatiivisia kokemuksia on ollut vain muutama. Esimerkiksi sosiaalipäivystäjä ei järjestänyt minulle luvattua apua lapsen joutuessa sairaalaan. Toinen kielteinen kokemus oli hyvin pelottava, kun sosiaalityöntekijä pohti yhden lapsen huostaanottoa lapsen harvinaisen sairauden vuoksi, koska hän ei ymmärtänyt tämän sairauden laatua. Koen kuitenkin, että pääasiallisesti olemme saaneet sellaista apua ja tukea, jota olemme tarvinneet.

Ennen kuin sain ensimmäisen lapseni, minulla oli vahva ajatus siitä, että jos minulla on joskus lapsia, haluan luoda heihin sellaisen luottamuksellisen suhteen, että ei ole mitään asiaa, mistä ei saisi puhua. Jos nyt odottaisin ensimmäistä lastani, uskon että haluaisin panostaa uudelleen tähän samaan asiaan. Eräs kysymys, jota olen monesti miettinyt, on se, koenko syyllisyyttä niistä perhe-elämän tapahtumista, jotka ovat olleet vaikeita ja aiheuttaneet huolta. Olen saanut huomata, että niin kuin varmasti moni muukin vanhempi, koen itsekin syyllisyyttä.

Siitä huolimatta, että syyllisyyden tunteet on raskaita kannettavia, olen kuitenkin myös ymmärtänyt sen, että itselleenkin pitää osata olla armollinen, sillä niinkuin jokainen, minäkin olen vain yksi ihminen, jolla on yhden ihmisen voimavarat ja tapahtuneisiin asioihin on syynsä. Olen tehnyt parhaani niillä voimavaroillani, jotka minulla on ollut käytettävissä.

Lastensuojelussa tulisi mielestäni kuulla enemmän koko perhettä kokonaisvaltaisesti. Huomioida perheenjäsenten yksilöllistä avun tarvetta, sillä jos yhdellä perheenjäsenellä on ongelmia, se heijastuu väistämättä kaikkiin perheenjäseniin. Lastensuojelun asiakkaiden on monesti vaikea puhua ongelmistaan leimaamisen pelossa, eikä ongelmista kehdata puhua, koska lastensuojelun asiakkuus saatetaan kokea jotenkin häpeällisenä. Samoin lastensuojelun työntekijät saattavat olla tilanteessa, jossa he eivät halua tuoda esille tunteitaan, huoliaan, pelkojaan ja epävarmuuttaan, koska niin helposti ajatellaan, että viranomaisen tulee vain hoitaa tehtävänsä ja unohdetaan, että hänkin on vain ihminen.

Kokemuskumppaniksi minut sai kouluttautumaan omassa perheessäni olleet haasteet ja sen ymmärtäminen, kuinka raskaita ja huolta, sekä pelkoa aiheuttavia ne olivat. Halusin olla tukena jollekin toiselle samassa tilanteessa olevalle. Toinen syy oli ja on yhä, että haluan antaa takaisin jotain siitä hyvästä, mitä itse olen saanut. Uskon, että kokemuskumppanina toimiessani olen oppinut kuuntelemaan ja ymmärtämään paremmin sitä, miten eri tavoin me koemme asioita. Emmehän me voi arvottaa toisen ihmisen kokemaa: “toihan on pikkujuttu” tai “miksi se valittaa”, sillä jokaisella ihmisellä on oikeus kokea niitä omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Kokemuskumppani koulutuksessa yksi tärkeimmistä ja ymmärrystä lisäävistä asioista olikin kuulla niitä tarinoita, joilla oli kanssani täysin erilaiset syyt omille lastensuojelun asiakkuuksilleen.