Olen hakenut ensimmäisen kerran jo 20 v. sitten lastensuojelulta tukea, kun omat voimavarat eivät riittäneet lasten vaikeiden sairauksien kanssa kaiken arjen pyörittämiseen. Joistain kielteisistä kokemuksista huolimatta, lastensuojelu on ollut korvaamaton apu, että lapsistani on nyt kasvanut hienoja nuoria ja aikuisia. Itseäni huolestuttaa lasten ja heidän perheidensä kokemat pelot lastensuojelun asiakkaaksi päätyessä, mitä voi ja uskaltaa puhua ja mahdolliset pelot huostaanotosta. Minua kiinnostaa lastensuojeluasiakkuuden kehitystyö ja asiakkaan ja viranomaisten välisen kynnyksen madaltaminen.